Dikšu

Anoreksiija rávisolbmuin, jándordikšun

Anoreksiija lea duođalaš psyhkalaš gillámuš man dovdomearka lea ii- doarvái borran mii dagaha ruoidnama (BMI vuollel 17,5), inteansa ballu lossut, bistevaš láhtten mii hehtte lossuma. Iešdovdu lea badjelmearálaččat relaterejuvvon gorutgovvii, ja oallugiid mielas lea váttis ipmirdit dán dili duođalašvuođa.

Dikšun sáhttá dáhpáhuvvat juogo poliklinihkalaččat dahje go sisačálihuvvo. Ollu pasieanttaide lea poliklinihkalaš dikšun doarvái, muhto muhtumiidda lea jándorossodaga orrun áigeguovdil muhtun osiin dávdaáigodagas. Jándorossodaga sisačáliheapmi sáhttá leat dárbbašlaš dávdda fáhkka dilis, dahje go galgá geahpidit duođalaš ruoidnama jus ii leat dainna lihkostuvvan poliklinihkalaččat.

Čujuhus ja árvvoštallan

Don dárbbašat čujuheami jus galggat oažžut divššu spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Fástadoavttir ja váktadoavttir čujuheaba vuosttažettiin spesialistadearvvašvuođabálvalusa čielggadeapmái ja dikšumii. Spesialistadearvvašvuođabálvalus boahtá de, "Psyhkalaš dearvvašvuohta ollesolbmuide" vuoruhanbagadusa vuođul mearridit leago dus vuoigatvuohta spesialistadearvvašvuođabálvalusa dikšui. Jus dikšun du báikkálaš GPG:s ii leat doarvái, de sáhtát čujuhuvvot viidáset spesialiserejuvvon dikšumii muhtun Guovllu borranváttu guovddážii.

Vuođđun buohcceviesu sisačáliheapmái:

Jus lea duođalaš guoiradeapmi, erenoamážit jus dat lea dáhpáhuvvan oanehis áiggis, ja jus balahuvvo ahte lea duođalaš somáhtalaš váttisvuođat, de lea dábálaččat mearka sisačálihuvvot buohccevissui.

Duođalaš bulimiijalaš dáhpáhusain, laksantia boasttugeavaheapmi dahje diuretihkka, sáhttet maid leat ákkat sisačáliheapmái.

Vaikko bajábealde namuhuvvon eavttut eai leat devdojuvvon, de sáhttá hárvenaš dilálašvuođain leat áigeguovdil dikšut pasieantta vai sáhttá álggahit ealáhusvuogádaga, jus guhkesáigásaš poliklinihkalaš dikšu ii atte bohtosit.

Guorahallan

Spesialistadearvvašvuođabálvalusas lea gáibádus ahte galgá geavahit máhttovuođđuduvvon vugiid. Borranváttuid čielggadeamis lea dehálaš ahte lea vuđolaš kárten mii sisttisdoallá sihke fysalaš (rumašlaš) ja psyhkalaš givssiid.

Sisačáliheamis lea fágaidgaskasaš dikšunjoavku mii árvvoštallá pasieanta dearvvašvuođadili.

Iskkadeamit mat leat mielde divššus:

Rumašlaš iskkadeapmi, dasa gullet maid varraiskkadeamit ja pasieantta čilgehus iežas borrandábiid ja dasa gullevaš áššiid birra.
Psykiátralaš čielggadeapmi mas lea ovdánanhistorjjá, duogáža ja áigeguovdilis váttisvuođa kárten.
Standardiserejuvvon iskamat. Sáhttet leat sihke semi - strukturerejuvvon jearahallamat ja skovit maid ieš galgá deavdit.
Odontologalaš čielggadeapmi. Jus lea várohus ahte bánit leat billohuvvan, de berre čujuhit odontologalaš čielggadeapmái.

Dikšunjoavku boahtá jámmat buohcciviessoossodagas ságastallat pasieanttain dallego čielggadeapmi dahkko, kárten dihte dávdamearkkaid ja hálddašanstrategiijaid, ja ovttasráđiid pasieanttain mearridit makkár doaimmat galget/berrejit álggahuvvot.

Behandling

Dikšunfálaldat heivehuvvo ovttaskas olbmui nu ahte doaimmat heivejit dan olbmo iežas duohtavuođa vásiheapmái. Divššu bajitdási mihtuid ferte álot geahččat pasieantta dávdaáigodaga, resurssaid, ja rievdadan motivašuvnna ektui.
Dikšun sáhttá leat kombinašuvdna iešguđet lágan dikšunmálliin nugo:

Individuála psykoterapiija

Gávdnojit máŋgga lágan mállet psykoterapiijat. Anoreksiija jándordikšumis eai leat makkárge erenoamáš terapiijamállet mat čielgasit sáhttet rávvejuvvot. Individuálaterapiija málle árvvoštallojuvvo individuálalaččat ja ovttasráđiid pasieanttain.

Birasterapiija

Birasterapiija definerejuvvo plánejuvvon árgabeaieallima láhčin jándorossodagas. Birasterapiija doaba sisttisdoallá sihke ovttadaga psykososiála birrasa ja gaskavuođa mii lea gaskkal birasterapevtta ja ovttaskas pasieantta. Borranváttuid jándorossodagas lea boradanlatnja dehálaš terapiijalatnja. Ođđasit oahppat biebmodilistis ja hástalusat biebmobalu ektui leat dehálaš oasit birasterapiijas.

Dálkkaslašdikšun

Dálkkasdikšun dárbu árvvoštallojuvvo individuálalaččat ja ovttasráđiid pasieanttain.

Psykoedukatiiva (máhttogaskkusteapmi) bearašovttasbargu

Go muhtun bearrašis rahčá borranváttuiguin, de sáhttet bearašmiellahtut maid fátmmastuvvot dávdaovdáneapmái. Psykoedukatiiva bearašlahkoneapmi sáhttá unnidit huššadási bearrašis, addit buorebut ipmárdusa buohkaide mii borranváddu lea, ja addit buorebut hálddašeami borramiin.

Joavkodikšun

Go sisačálihuvvo jándorossodahkii, de sáhttá muhtun oassi divššus dáhpáhuvvat joavkkuin, ovdamearkka dihte psykoedukatiiva joavkkuin, ságastallanjoavkkuin, biebmodoallojoavkkuin ja fysalaš lihkadeame joavkkuin.

Man guhká ádjána dikšu dábálaččat?

Borranváttu guhkkodat rievddada, mii mielddisbuktá ahte individuálalaš guhkkodat ja prognosat eai sáhte meroštallojuvvot ovttaskas olbmui.

Oppfølging

Go pasieanta olggosčálihuvvo jándorásahusa divššus, de lea hui dehálaš ahte son čuovvu rávvagiid maid oažžu ja geavaha rávvejuvvon čuovvolanfálaldaga maŋŋel olggosčáliheami. Oallugat ádjánit dearvvašnuvvát borranváttuin.

Eanaš dikšu dáhpáhuvvá poliklinihkalaččat. Dan dihte lea hui dehálaš ahte leat buorit sirdašumit jándordivššu ja poliklinihkalaš divššu gaskkas.
Lea erenoamáš dehálaš čuovvulit rávvejuvvon biebmoplána, ja bajásdoallat/joatkit bargguin boahtit fas dábálaš lossodahkii (BMI 20-25). Dat lea mielde buorideames prognosa ja unnideames vára fas ovddeš dillái gáhččat.