Dikšu
Intubasjon
Intubašuvdna mearkkaša ahte biddjo vuoigŋanbohcci vuoigŋanveahkkin pasieantta giehkirii. Eanaš dilálašvuođain lea intubašuvdna oassin das go pasieanttat biddjojit narkosii (obbalaš anestesiija) daningo pasieanta galgá čuohpaduvvot. Eará dilálašvuođain lea pasieanta dan mađe buohcci ahte ieš ii nagot doarvái bures vuoigŋat. Bohcci bidjo njálbme- dahje njunneráigge nu ahte nubbe geahči bohccis manná giehkira sisa, ja dat olggobeale geahči manná bidjo gitta vuoigŋanveahkkái (vuoigŋanmašiidnii).
Intubašuvdna sáhttá dahkkot máŋggain vugiin, muhto dábálaččat dahkko dat maŋŋel go pasieanta lea ožžon narkosa (dahje mannjel go pasieanta lea jámálgan duođalaš dávdda geažil, dahje ii vuoiŋŋahatdoaibma ii leat dohkálaš. Intuberemiin mii sihkkarastit ahte áibmu beassá geahppáide, seammás go eastadit ahte varra, šliivi, gupmot sáhttet beassat geahppáide.
Eará vuogit intuberet (nu dadjon gozuid alde intubasjon) lea omd. ahte dahkkojuvvo dakkár fiberoptihkalaš intubašuvdna dahje sáhttá maid geavahit videolaryngoskopa.
Dalle oaččut dušše báikkálaš anestesiija ja láivves anestesiija. Dát lea sihkkareamos dakkár dilálašvuođain gos anatomiija lea garrasit eahpedábálaš ja mii eat oainne jietnabáddelanja (stemmespalte) dábálaš laryngoskohpain.
Lassin intuberemii leat maid eará vuogit sihkkarastit vuoiŋŋahatjohtolaga ja veahkehit du vuoigŋat, nugo larynkshápma og intubasjonslarynkshápma.
Ovdal
Jus dus leat váttisvuođat caggat njálmmi, leat luovos bánit ja/dahje čavges niskedeahkki, de lea dehálaš ahte dieđihat anestesiijabargiide go boađát buohccevissui. Dán birra jearahuvvo maid.
Lea dehálaš ahte lea borakeahttá ovdal intubašuvnna. Jus it leat boratkeahttá sáhttá golgat gupmot ja/dahje čoavjesuvri giehkirii (aspirasjon) ovdal go gearggat bidjat bohcci sadjái. Jus guomu golgá giehkirii, de sáhttá oaččut kemiijalaš geahpesboalddáhaga mii sáhttá leat hui duođalaš. Muhtin dilálašvuođain soaitá leat nu ahte ii leat vejolašvuohta leat borakeahttá ovdal intubašuvnna ja dalle árvvoštallojit ovdamunit vára ektui.
Under
Njielu vuolábealde lea ráigi giehkirii, ja ieš ráiggis leat jietnabáttit. Mii geavahat soju metállabláđi mas lea čuovga geažis (laryngoskohpa) vai oaidnit du jietnabáddelanja ja jođihit čuovgga vuolos, čađa jietnabáddelanjagiehkirii. Bohcci lahka lea čuovga birastahttojuvvon njuovžilis plastihkkamanšeahtain mii galgá eastadit čolggá ja sliivvi golgat giehkirii. Go vuoiŋŋastanrusttet lea sajis, de mii sáhttit veahkehit du vuoigŋat.
Ieš láidehus (bidjot anestesiija vuollái) ja intuberenprosedyra oađđi pasieanttas bistá gaskal 30-180 sekundda, dan mielde makkár teknihkka lea válljejuvvon ja man váttis dat lea. Gožuid alde intuberen fiberoptihkalaš instrumeanttain (bronkoskohpa) bistá moadde minuhta.
Bohcci sáhttá čatnat giehtadoallan vuoigŋan balloŋŋii dahje vuoigŋan rusttegii mii sáhttá veahkehit dahje váldit badjelasas vuoigŋama. Go leat oppalaš anestesiija vuolde, de mii sáhttit addit anestesiijagássaid dan áimmus maid vuoigŋat vai doalahit du anestesiija vuolde (oppalaš anestesiija).
Maŋŋel
Maŋŋel anestesiija (dahje go leat doarvái dearvvaš), váldit mii bohcci eret. Mii fertet sihkkarastit ahte leat doarvái gozuid alde, ja lea doarvái vuoigŋandoaibma, dat mearkkaša ahte ieš vuoigŋat ja leat boahtán ruovttoluotta gáhttejeaddji vuoiŋŋahatbohcci refleaksat nugo njiellan ja gossan.
Lea maid vejolaš áibbas gozuid alde anestesiija haga ja seammás leat bohcci almmá unohastima haga.
Ii leat eahpedábálaš ahte čottabávččas ja geađas jietna 1-2 beaivvi maŋŋel intuberema.