Psykoterapiija

Psykodynámalaš psykoterapiijas leat máŋga iešguđetlágan lahkoneami, ja sáhttet leat sihke oanehisáiggeterapiija, ovdamearkka dihtii intensiiva oanehisáigásaš psykodynámalaš terapiija, ja veahá guhkebuš terapiijaáigodat, ovdamearkka dihtii psykoanalysa/-guorahallan. Vuolggasadji lea mo gaskavuođat lagašolbmuide mánnávuođas ja bajásšaddamis ledje bohtet ovdan maŋŋel eallimis eará olbmuid gaskavuođaid oktavuođas. Dákkár oktavuođain galgá terapiija guovddáštit áddejupmái, ja mo duođaštuvvonkeahtes riiddut sáhttet čuohcat dovdduide ja reakšuvnnaide. Ovdamearkan lea ahte iešgovva mii lea báidnon sivalašvuođain ja heahpatvuođain sáhttá heajosmahttit eallinárvvu.

Okta mihttu terapiijan lea šaddat eanet dihtomielalaš das mo garvit dahje várjala iežas heahpanahtti, balddihahtti dahje bávččagahtti jurdagiid, dovdduid ja vásáhusaid vuostá. Lossamielladilis deattuhuvvo dávjá ovdamearkka dihte bargat massinvásáhusaid ja áddet massima reakšuvnna psykologalaš duogáža.

Kognitiiva meannoterapiija čalmmustahttá váttisvuođaidčoavdima ja ipmárdusa daid gaskavuođain mat leat gaskal jurddašeami, dovdduid ja láhttemiid. Leat ovdánahtton lahkoneamit mat leat erenoamážit heivehuvvon pasieanttaide geain leat máŋga iešguđetlágan psyhkalaš ja rumašlaš váttu, lassin oađđinváttisvuođaide, guhkilmas bákčasiidda ja bissovaš váibasiidda.  Seammás gokčá kognitiiva meannoterapiija máŋga iešguđetlágan terapevttalaš vugiid. Ovdamearkkat leat dialektála meannoterapiija, metakognitiiva terapiija, eksponerenterapiija, skovveterapiija, «mindfulness»-vuođuštuvvon kognitiiva meannoterapiija, meanuid álggaheapmi ja dohkkehan- ja geatnegasvuođaterapiija (ACT). Psykalaš dearvvašvuođasuodjalusas lea dábálaš ahte divššár ávkkástallá  osiid máŋggain dáid lahkonanvugiin.

Ovdamearkkat kognitiiva meannoterapiija doaimmaide leat váttis diliid kárten, hábmet doaimmaid mat nannejit iešluohttámuša ja lasihit árjja, guorahallat ja vejolaččat rievdadit jurddašanvuogi, movttiidahttit eanet ovttastallama earáiguin ja čuolmmaid čoavdimii, ja eastadit gillásumiid máhccamin. Dehálaš oassi dás lea gáržžidit áiggi mii geavahuvvo geardduheaddji smiehttamii ja vuorjašupmái mat nanosmahttet  psykalaš dearvvašvuođaváttisvuođaid.

Dovdduidfuomášuhttin terapiija lea terapiijavuohki gos galgá guorahallat, áddet ja rievdadit váttis ja stirdon dovdduid. Dán terapiijavuogi prinsihppa lea ahte min dovddut váikkuhit lossadit dasa mo mii veadjit, mo mii ieža áddet iežamet ja earáid, ja mo mii eallimis láhttet.

Dovddut lea nannosit goallostuvvon dárbbuide, oadjebasvuhtii, čanasteapmái ja iešheanalašvuhtii.  Jus mii massit oktavuođa iežamet dovdduiguin ja dárbbuiguin, de dat sáhttá mielddisbuktit psyhkalaš dearvvašvuođaváttisvuođaid. Empatalaš guldaleami ja reflekšuvnnaid bokte láidestuvvo pasieanta čiekŋalabbot guorahallat dovdduidis. Dán ovttasbarggus geavahuvvojit maiddái vuogit vižžojuvvon ovdamearkka dihtii gestaltterapiijas.

Interpersovnnalaš psykoterapiija lea vuođđuduvvon dan ala ahte pasieanta ja terapevta háleštallaba guorahallokeahtes massinvásihusaid birra (nu go earráneapmi dahje bargguhisvuohta), váttisvuođat goallostuvvon rievdaduvvon doaimmaide (rollaide) (omd. go mánát fárrejit eret ruovttus dahje go ealáhahkii joavdá), riidduide lagašolbmuiguin, ja go lea váilevaš servoštallanmáhttu. Dikšovuohki sáhttá geahpedit psyhkalaš gillámušaid, ovdamearkka dihtii garra balu ja lossamiela. Mihttu lea buoredit gulahallama eará olbmuiguin, erenoamážit buohcci iežas dovdduid ja dárbbuid ektui. Terapiijas lea oasážat sihke psykodynámalaš terapiijas ja kognitiiva meannoterapiijas.

Vásáhusvuđot psykoterapiija lea viiddis čoakkálmas mas leat iešguđetlágan terapiijavuogit Dovdduseamos lea gestaltterapiija ja klieanta- dahje persovdnaguovdilastin terapiija. Dat leat earret eará guovdilaston dahkat dihtomielalažžan ja vejolašvuođa deddojuvvon dovdduid luvvet ovdánahttin dihte persovnnalaš ahtanuššama. Gávdnojit ollut sullasaš divššodanvuogit mat geavahit musihka, dánsuma ja drámá. Musihkkaterapiija sáhttá ovdamearkka dihtii leat buorrin sihke moktii, dovdduide ja sosiála máhttuide.

Párraterapiija psykalaš dearvvašvuođasuodjalusas álggaha divššu dan dihte go psykalaš gillámušat sáhttet dagahit váttisvuođaid páraide, seammás go váttisvuođat páraid gaskkas sáhttet vuolggahit, nannet dahje bisuhit psykalaš gillámušaid. Leat ovdánahttojuvvon sierra párraterapiijavuogit  pasieanttaide geain lea sihke lossamiella ja leat ovttaseallinváttisvuođat. Mihttu lea veahkehit pasieanttaid fáhtet áddejumi ja rievdadit reakšuvdnavugiid ja riidduid mat dáhpáhuvvet go leat oktavuođas earáiguin ja mat lossamiela lossudit vel eanet. Dehálaš oassi divššus lea maid doarjut váhnemiid geain lea lossamiella áimmahuššat iežaset mánáid dárbbuid.

Bearašterapiija lea oktasašdoaba máŋgga iešguđetlágan terapevttalaš lahkonanvugiide. Oktasaš daiguin lea ahte váttisvuođaid galgá geahččalit áddet ja ohcat čovdosiid geahčadettiin mo bearašolbmot báidnet guhtet guoibmáseaset. Danne geahččat dárkileappot mo siskkáldas gulahallan bearrašis lea ja daid iešguđet rollaide mat bearašolbmuin leat iežaset  ektui. Beroštat maid mo eará vuogádagat ja fierpmádagat mat eai gula bearrašii báidnet. Vuolggasadji lea ahte buohkaide váikkuha jus ovtta bearašlahtus leat váttisvuohta, ja ahte buohkain bearrašis sáhttet leat dehálaš cealkámušat mat fertejit gullot vai juohke bearašlahttu dovdá iežas buorebun. Bearašterapiija fállá veahki gávnnahit negatiiva bearašmálliid ja rievdadit dáid málliid.

Birasterapiija lea dábálaččat oassi jándordikšofálaldagas. Birasterapiija ulbmil lea ovddasguvlui duvdit buohcci vejolašvuođa oahppamii, birgehallamii ja persovnnalaš ovddasvástádussii. Obbalaččat sáhttit dadjat ahte birasterapiija čujuha dikšunvuohkái mas birasterapevta pláne, lágida ja vuogádatlaš vuogi mielde geavaha dan mii dáhpáhuvvá pasieantta ja su birrasa gaskasaš searvevuođas.

Birasterapiija, gohčoduvvon maiddai birasdikšu, čájeha obbalaš fágalaš oaivila, ovdal go  konkrehta vuogi. Birasterapiija álgu lea ásahusdivššus, ja lea dál dávjá čadnojuvvon ásahusaide gos guovddážis lea bargu mánáiguin, nuoraiguin, ollesolbmuiguin ja olbmuiguin geain leat doaimmashehttejumit.

Mihttu birasterapiijain lea ahte dávdamearkkat dikšojuvvojit ja ahte buohcci, vásáhusaidisguin nanne iežas doaivaga birget, gávdná easttadanvugiid ja háhká nannosat doaivaga boahtteáiggi hárrái.