Dávdameroštallan

Angstlidelser - fobiske og panikkangst

Garra balu gillámušat lea oktasašnamahussan dilálašvuođaide mat fátmmastit eambbo go vássevaš ráfehisvuođa ja balu. Olbmuin geain lea garra balu gillámuš ii jávká ii- ulbmillaš ballu dahje ráfehisvuohta, ja dat sáhttá vearáskit áiggi mielde.

Et panikkanfall kan virke skremmende, men varer sjelden mer enn noen minutter og er helt ufarlig. Det finnes god behandling.

Diehtu helsenorge.no

Muhtun lágan garra balut leat čadnon muhtun diŋggaide dahje dilálašvuođaide (fobiija ballu). Jus vásihat fáhkka garra balu dohppehallama, de dat gohčoduvvo panihkkaballun. Muhtomin boahtá panihkkaballu dego álddagas almmis mas eai leat balvvat, eará háve fas dat vuolgá fobiija dilálašvuođain.

Dikšunvugiin mat rávvejuvvojit Dearvvašvuođadirektoráhta bagadusain ja njuolggadusain lea duođaštuvvon buorre effeakta fobiija balu ja panihkkabalu vuostá. Pasieanttain leat iešguđet lágan dikšunvuohkedárbbut, sihke dan dihtego mii leat iešguđetláganat, ja maiddái go garra ballu sáhttá leat iešguđetlágan olbmos olbmui.

Terapevta heiveha dikšuma ovttas duinna, ja vállje daid teknihkaid ja intervenšuvnnaid mat dutnje leat buoremusat. Vaikko dávdamearkat sáhttet leat seammaláganat, de sáhttet leat áibbas iešguđetlágan sivat manne garra ballu lea ovdánan. Dasa lassin lea maiddái erohus olbmuin movt dat gieđahallet garra balu dávdamearkkaid.

Čujuhus ja árvvoštallan

Don dárbbašat čujuheami jus galggat oažžut divššu spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Lea dábálaččat fástadoavttir gii čujuha du spesialistadearvvašvuođabálvalusa čielggadeapmái ja dikšui, muhto eará dearvvašvuođabargit sáhttet maid čujuhit du dohko. Spesialistadearvvašvuođabálvalus boahtá de "Psyhkalaš dearvvašvuođa suddjen" vuoruhanbagadusa vuođul mearridit leago dus vuoigatvuohta spesialistadearvvašvuođabálvalusa dikšui.

Guorahallan/čielggadeapmi

Čielggadeami bistu: 3 - 4 konsultašuvnna

Buohcciviesu dikšu boahtá árra muttus juo bidjat fokusa kártet dan movt garra ballu váikkuha dutnje ja movt dat lea ovdánan áiggi mielde. Dikšu boahtá dan dihte bivdit du vástidit dáid gažaldagaid:

Movt váikkuha garra ballu du árgabeaivvi doaibmamii?
Man guhká lea garra ballu muosehuhtán du?
Leatgo erenoamáš dáhpáhusat mat leat vuolggahan garra balu gillámušaid?
Leatgo dus seammás eará psyhkalaš givssit?
Leago garra ballu čadnon ovttaskas dilálašvuođaide, dahje diŋggaide?
Movt du eallindilálašvuohta lea muđui?
Dieđátgo earáid bearrašis geain leat seamma lágan givssit?

Čielggadeamis lea dávjá dát oassin:

Du persovnnalaš historjá
Du buohcanhistorjá (anamnese)
Strukturerejuvvon klinihkalaš jearahallan (ovdamearkka dihte MINI INTERNATIONAL NEUROPSYCHIATRIC INTERVIEW, M.I.N.I)
Ovdamearkkat vissis diagnosastihkalaš registrerenreaidduide

Beck's Angstskala (BAI)
Hamiltons Angstskala (HAM-A)
Beck's Depresjonsskala (BDI-II)

Dikšunáiggi álggaheami mielde lea riekti ahte čielggadeapmi ja diagnosa bidjan dahkko 6 vahkus maŋŋelgo vuosttaš geardde fitnet doaktára luhtte. Vuosttaš konsultašuvnnat čadnojit dan dihte čielggadeapmái. Máŋggadáfot dávddaide viiddiduvvo čielggadeapmi 12 vahkkui.

Dikšu

Divššu bistu: 10 -20 konsultašuvnna.

Dat lea vejolaš oažžut veahki garra balu váttisvuođaide. Juohke divššus lea dehálaš ahte don ovttas dikšuin soabadat divššu ulbmila. Buorre oktavuohta dikšuin lea dehálaš vai oaččut buori veahki, ja gávdnojit ollu iešguđetlágan dikšunvuogit. Mii bivdit du hupmat dikšuin soahpatmeahttunvuođaid dahje eahpesihkarvuođaid, vai ovttas sáhttibeahtti gávdnat buriid čovdosiid mat leat heivehuvvon du dárbbuide.

Kognitiivvalaš dikšun ja dálkkaslaš (farmakologalaš) dikšun leat váldo dikšunvuogit fobiija balu ja panihkkabalu vuostá. Psykoedukašuvdna ja eksponerendikšu sáhttet leat oassin kognitiivvalaš terapiijas.

Dikšun sáhttá addot individuálalaččat dahje joavkkus. Mii válljejuvvo lea sorjavaš dasa maid don háliidat. Mii geahččalit botket nu ahte eat bargga ii- ulbmillaš vugiiguin. Gelbbolaš dikšu vehkiin ja bagademiin oahpat movt don dađistaga galggat lahkonit dasa mii dahká dutnje garra balu, ja garra ballu boahtá de dađistaga unnut. Dakkár dikšunmálle sáhttá leat gáibidahkes, muhto das lea buorre effeakta.

Eksponerenterapiija

Eksponerenterapiija leat bures dieđalaččat duođaštuvvon ja das lea dávjá buorre ja dábálaččat jođánis dávdamearkageahpedeapmi. Bajitdási jurdda dáinna terapiijamálliin lea ahte geahččala botket heajos doaibmi láhttenminstariid iešguđet lágan pedagogalaš teknihkaiguin ja hárjehallanprográmmain. Gelbbolaš dikšu vehkiin ja bagademiin oahpat movt don dađistaga galggat lahkonit dasa mii dahká dutnje garra balu, ja garra ballu boahtá de dađistaga unnut. Dakkár dikšunmálle sáhttá leat gáibidahkes, muhto das lea buorre effeakta.

Psykoedukašuvdna

Psykoedukašuvdna sisttisdoallá oahpahusa das movt garra ballu sáhttá dovdot, oidnosii boahtit gorudis, dovdduin, jurdagiin ja eará olbmuid ektui. Oahpahus sisttisdoallá maiddái dieđuid das movt du dagut dego garvin sáhttá leat mielde doalaheames garra balu. Go oaččut ipmárdusa dasa mii du gorudis ja jurdagiin dáhpáhuvvá dallego oaččut garra ballu dohppehallama, de sáhttá dat dagahit ahte vásihat ahte garra ballu lea unnit giksin dutnje. Máhttu ja dieđut garra balu birra sáhttet maiddái dahkat ahte lea álkibut ohcat divššu, ja oažžut eambbo ipmárdusa das man dihte dikšun lea nu movt dat lea.

Dálkkaslaš dikšun

Muhtumat dárbbašit sihke dálkkaslašdikšuma ja psykoterapiija. Dat árvvoštallojuvvo indivuálalaččat. Muhtun dálkasat eai rávvejuvvo jus ovdamearkka dihte oažžu maiddai eksponerenterapiija, go eksponeren ii leat de nu beaktil.

Čuovvoleapmi

Lea dehálaš ahte don geavahat dan maid leat oahppan divššus. Strategiijat mat hehttejit hedjoneami leat fáddán terapiija loahpas. Terapiija ulbmil lea buoridit dan ahte birget garra baluin, muhto dat ii dárbbaš mearkkašit dan ahte buot vuorjašumit jávket. Dávjá lea nu ahte eará givssit mat leat čadnon garra ballui (ovdamearkka dihte oaivebávččas dahje oađđinváttisvuođat) maiddái buorránit divššu maŋŋel.