Angstlidelser hos voksne - generalisert

Lea gáibádus ahte spesialistadearvvašvuođabálvalus galgá geavahit evidensvuđot vugiid, sihke čielggadeamis ja divššus.

Spesialistadearvvašvuođabálvalusa dikšut bohtet árrat dikšunáigodagas juo bidjat fokusa kártet dan movt garra ballu váikkuha dutnje ja movt dat lea ovdánan áiggi mielde. Dikšu boahtá dan dihte bivdit du vástidit dáid gažaldagaid:

• Movt váikkuha garra ballu du árgabeaivvi doaibmamii?
• Man guhká lea garra ballu muosehuhtán du? 
• Leatgo erenoamáš dáhpáhusat mat leat vuolggahan garra balu gillámušaid?
• Leatgo dus seammás eará psyhkalaš givssit?
• Leago garra ballu čadnon ovttaskas dilálašvuođaide, dahje diŋggaide?
• Movt du eallindilálašvuohta lea muđui?
• Dieđátgo earáid bearrašis geain leat seamma lágan givssit?

Čielggadanmuttu lea dehálaš vuđolaš kártemiin, ja čielggadeapmái gullet dát bealit: 

• Du persovnnalaš historjá
• Dieđut du buohcanhistorjjá birra (anamnese).
• Relevánta iskamat ja jearahallamat, mat fágagillii gohčoduvvojit strukturerejuvvon diagnostalaš jearahallamin.
• Relevánta skovit maid don ieš galggat deavdit (ieš- raporterenskovit).
• Du dikšu sáhttá árvvoštallat leago áigeguovdil viežžan earáin dieđuid geat du dovdet bures, geat sáhttet govvidit maid sii leat mearkkašan, vaikko ieš it soaitte dan fuobmán. Dát eaktuda ahte don mieđihat viežžat dakkár dieđuid.

Lea váttisvuođačuolbma mii mearrida man guhkes áiggi čielggadanmuddu ádjána. Dábálaččat sáhtát vuordit ahte čielggadanmuttus leat 3-5 ságastallama, eambbo máŋggabealat dilálašvuođain váldá guhkit áiggi.

Divššu ulbmil lea geahpedit dávdamearkkaid maiguin giksašuvat, ja ahte don buoret galggat nagodit hálddašit iežat garra balu. Pasieantan sáhttá leat buorre jurddašit man ovddas háliidat divššu ja makkár mihtut dus leat dikšui.

Generaliserejuvvon garra balu gillámušas šaddá vuorjašuvvan mearrideaddji dovdomearkan, ja dikšun deattuha bargat dainna mot don hálddašat vuorjašumiid. Divššus lea dábálaš bargat lasiheame gierdevašvuođa eahpesihkarvuhtii ja ovddidit čuolbmačoavdingálggaid.

Generaliserejuvvon garra balu gillámušas (GAD) leat kognitiiva terapiija, dálkkaslaš dikšu ja psykomotorihkalaš fysioterapiija rávvejuvvon dikšunvuogit.

< - Kognitiv terapi hos voksne>

Dálkkaslaš dikšun

Dálkasat maid muhtun dilálašvuođain adnojit divššus. Generaliserejuvvon garra balu gillámušas čájehuvvo ahte iešguđetlágan dálkasiin lea ávki. Du dikšu sáhttá veahkehit du gávnnahit leago dálkkaslaš dikšu áigeguovdil dutnje.

Lea dehálaš ahte don geavahat dan maid leat oahppan divššus. Strategiijat mat hehttejit hedjoneami leat maid fáddán terapiija loahpas. Terapiija ulbmil lea buoridit dan ahte birget garra baluin, muhto dat ii dárbbaš mearkkašit dan ahte buot vuorjašumit jávket. Dávjá lea nu ahte eará givssit mat leat čadnon garra ballui (ovdamearkka dihte oaivebávččas dahje oađđinváttisvuođat) maiddái buorránit divššu maŋŋel.