Dávdameroštallan, PREEKLAMPSI

Áhpehisvuođamirkkohus

Áhpehisvuođamirkkohus, eará namain preeklampsi, lea okta dávda mii sáhttá dušše boahtit áhpehisvuođa oktavuođas. Dilálašvuođa čilgejit ahte lea easkkáčuožžilan-bajiduvvon varradeaddu áhpehisvuođas ovttas dainna ahte lea proteiidna goččas maŋŋel 20. áhpehisvuođavahkus. Mii maid čilget ahte easkkáčuožžilan-bajiduvvon varradeaddu ovttas eará mearkkain ahte orgánat doibmet hejot, nugo vuoivvas mii ii doaimma, dego áhpehisvuođamirkkohus.

Svangerskapsforgiftning, også kalt preeklampsi, kan ramme gravide etter uke 20 i svangerskapet. Symptomene er ofte milde, men må alltid tas alvorlig.

Diehtu helsenorge.no

Ii oktage vel dieđe mii dagaha áhpehisvuođamirkkohusa. Muhto dan maid mii diehtit lea ahte siva sáhttá čatnat maŋibut doibmii. Mii jáhkkit odne ahte maŋibuid ávdnasat bohtet dan áhpeheami varrajohtolahkii ja čuhcet varrasuotnaseinniide nu ahte nissonolmmoš oažžu bajiduvvon varradeattu, ja maiddái dábálaččat ahte proteiinnat vuhččot monemučča suotnaseinniid čađa. Muhtin nissoniin geain lea preeklampsi leat mearkkat ahte eará orgánain go monemuččain leat maid doaibmaváttut, nu ahte dan sajis gos lea proteiidna goččas, de lea ovdamearkka dihte bajiduvvon vuoivvasentzymat varas.

Jus nissonolmmoš dušše oažžu bajiduvvon varradeattu ja eai leat proteiinnat goččas, dahje eará mearkkat ahte orgánat eai doaimma, gohčodit mii dilálašvuođa áhpehisvuođaindusertahypertenšuvdnan. Muhtin nissoniin lea bajiduvvon varradeaddu jo ovdal 20. áhpehisvuođavahku, dahje jo ovdal go leat šaddan áhpeheapmin, dan mii gohčodit kronalaš hypertenšuvdnan.

Ollislaččat mii gohčodit áhpehisvuođamirkkohusa, áhpehisvuođaindusertahypertenšuvnna ja kronalaš hypertenšuvnna áhpehisvuođas dego hypertensiiva áhpehisvuođaváddun.

Hypertensiiva áhpehisvuođaváttut sáhttet addit váttuid sihke eadnái ja ohkái.

Norgga gynekologalaš searvi (Norgga doavttirsearvi) lea ráhkadan ovtta riegádahttin bagadallama. Mielddusin kapihtal 28`is gávnnat don eambbo dieđuid hypertensiiva váttuid birra.

Pasieanttadieđut preeklampsi birra Norgga Gynekologalaš searvvis.

Vuolde

Varradeaddodálkasat

Eastadan dihte váttuid (nugo vuoinnašvardima) ožžot nissonolbmot geain lea duođalaš hypertensive áhpehisvuođaváttut iešguđetlágan varradeaddovuoliđan dálkasiid. Dálkkodeapmi unnida váruhusa oažžut váttuid muhto ii dálkkot siva dan dávdii. svangerskapskomplikasjoner ulike former for blodtrykkssenkende

Eatnasiin šaddá fas varradeaddu nu movt galgá moadde beaivvi maŋŋel riegádahttima, muhto muhttin nissonolbmot dárbbašit varradeaddovuoliđan dálkasiid soames áiggi maŋŋel riegádahttima. Unnit oassi ferte atnit dálkasiid eallenagi. Hárve diliin sáhttet hui duođalaš hypertensive áhpehisvuođaváttut addit bistevaš dearvvašvuođavigiid.

Ultrajietna

Du čuvvot dárkilit áhpehisvuođaklinihkas gos dárkkistit varradeattu, gužžaiskosiid , vejolaš varraiskosiid ja registrerejit máná váibmoritma. (CTG). Dasa lassin váldit mii ultrajietna iskosa ogi ahtanuššamis, mihtidit varrajođu náhpečoallái ja man ollu lea váhpi. Man dárkilit čuovvot vuolgá duođalašvuođas.

Goziheapmi riegádahttinossodagas

Du ja ogi goziheapmi duođalaš hypertensive áhpehisvuođaváttuid šaddet muhtin áhpeheamit gozihuvvot riegádahttinossodagas. Dat buot buoremus riegádahttin áigi vuođđuduvvo máŋggalágan sivas. Du dearvvašvuohta veardiduvvo máná váruhusaid váttuid oažžuma vuostá, ovdamearka dihte beare árrat riegádeapmi.

Johtui bidjat riegádahttima dahje keaisárčuohpahus

Mii sáhttit johtui bidjat riegádahttima dahje váldit keaisárčuohpahusa, ja dat vuolgá du ja máná dearvvašvuođas, man guhkas áhpehisvuohta lea ollen, mánágoahtečoddaga láddamis ja leat go ovdal riegádahtten.

Maŋŋel

Igangsetting av fødsel eller keisersnitt

Sihke nissonolbmuin ja mánáin lea maŋŋel áhpehisvuođamirkkohusa stuorrát várrá áiggi mielde oažžut váibmo - ja váibmosuotnadávddaid. Eai leat vel makkárge čielga njuolggadusat movt nissonolbmot geain lea leamaš áhpehisvuođamirkkohus galget čuovvuluvvot, muhto Norgga gynekologa searvi lea ráhkadan bagadusas árvalusa maid sáhtát iežat doaktáriin digaštallat, jus dus lea leamaš preeklampsi.

Mii ávžžuhit du geas lea leamaš áhpehisvuođamirkkohus ahte dus leat eallindábit mat eastadit váibmo – ja váibmosuotnadávddaid. Lea deaŧalaš ahte don:

lihkadat
ahte dus leat máŋggabealálaš biebmodábit
muddet buoiddes borramušaid (mettet fett) sáltti ja sohkkara
it borggut
doalahat dábálaš deattu

(Dearvvašvuođadirektoráhta njuolggadusat)

Bearráigeahčut

Don berret muitalit iežat áhpehisvuođamirkkohusa birra go leat bearráigeahčus fástadoaktára luhtte 6 vahkku maŋŋel riegádahttima. Fástadoavttir sáhttá heivehit bearráigeahču dutnje du dearvvašvuođa ja várahusaid váibmo ja váibmosuotnadávddaid ektui. Dat sáhttá ovdamearka dihte juohke goalmmát jagi seammás go isket lea go borasdávda mánágoahtečoddagis.

Lea go dus orro dávda mii sáhttá váikkuhit váibmo – ja váibmosuotnadearvvašvuhtii ávžžohit mii dutnje čuovvoleami fástadoaktára/spesialistta doaktára luhtte nuppi áhpehisvuođas ja maŋit áiggis.

Dearvvaš nissonolbmot geat leat ožžon áhpehisvuođamirkkohusa ja geain lea ain alla varradeaddu go vulget ruoktot maŋŋel riegádusa ávžžohuvvet bearráigeahču eará sájis buohcceviesu dassážii go várradeaddu lea fas dábálaš.

Dutnje geas lea leamašan duođalaš áhpehisvuođamirkkohus sáhttá leat dárbu bearráigehččui áhpehisvuođaklinihkas 2-3 maŋŋel riegádahttima.

Ođđa áhpehisvuohta

Jus dus lea leamašan áhpehisvuođamirkkohus sáhttá ahte galggat beaivválaččat váldit Albyl-E 12.vahkus boahttevaš áhpehisvuođas. Dan dieđu oaččut don ovdal go ruoktot vuolggat dahje bearráigeahčus maŋŋel riegádahttima. Mii ávžžuhit árra bearráigeahču vejolaččat ultrajienain boahtte áhpehisvuođas ja bearráigeahču ovttas fástadoaktáriin dahje sealgeetniin/jorttamorain ja buohcceviesu áhpehisvuođaklinihkain doppe gos galggat riegádahttit.