Áhpehisvuođasaŋáš

Lassin saŋážii giehta -ja juolgevuođuin sáhttet eará dovdomearkkat nugo váibbasvuohta, čottabávččas, sevdnjes gužža ja sáhppegeađggit.

Jus diekkár dávdamearkkaid oaččut berret don váldit oktavuođa sealgeetniin/jorttamorain/fástadoaktáriin váldin dihte varraiskosa.

Dávdamearkkat sáhttet ihttit ovdal go časká olggos varraiskosiidda. Jus leat bistevaš dávdamearkkat ja mihtilmas saŋažat muhto varraiskosat leat dábálaččat berre árvvoštallat váldit ođđa iskosiid. Saŋaš ii vuolgge das man ollu sáhppesuvrri dus lea. Ii leat oktavuohta man ollu sakŋidat ja man ollu sáhppesuvrri dus lea.

Dovdomearkkat sáhttet sulastahttet sáhppegeđggiiguin ja jus lea eahpádus berret čujuhuvvot ultrajietnaiskosii iskkahit vuoivasa ja sáhppegeainnuid. Dovdomearkkat sáhttet maid sulastahttet áhpehisvuođamirkkohusa, fáhkka buoiddesvuoivasa áhpehisvuođas ja virusinfekšuvnna. Jus lea eahpádus váldojuvvojit viiddiduvvon varraiskosat.

Jus lea hepatose oaččut don K- vitamin divššu, Ursofalk ja Polaramin tableahtat váidudit saŋaža, ja veahkehit oađđenváttisvuođaiguin ja unnidit sáhppesuvrri.

Go lea ollu sáhppesuvri sáhttá leat stuorát várra unohis áhpehisvuođabohtosat / váttut loahpageahčen áhpehisvuođas. Áhpehisvuohta čuvvojuvvo dárkilit ja dađistaga árvvoštallo lea go dárbu bidjat riegádahttima johtui.

Áhpehemiin geain lea hepatose sis sáhttá leat maid unnán/váilevaš K vitamiidna mii sáhttá dagahit vardima maŋŋel riegádahttima. Riegádahttinveahkit háliidit doaimma mii nagoda eastadit ja dikšut diekkár vardimiid.

Maŋŋel riegádahttima heaittát don dálkasiid. Viidáset čuovvoleapmi lea fástadoaktára luhtte gos dárkkistuvvo vuoivvasdoaibma sullii 14 beaivvi maŋŋel riegádahttima. Don galggat maid várrugasat geavahit p-pilleriid mat sáhttet vuolggahit seamma dili/váttuid.

Áhpehemiin geain lea hepatose sis lea 90 % geardduhan várra ođđa áhpehisvuođas.