Vuosmmis

Don boađat vihkkejuvvot ja mihtiduvvot. Dus váldet maid ultrajietnaiskkus duođaštit man guhkas áhpehisvuohta lea ollen ja movt  ogis lea dilli. Mii váldit maid cissa – ja varraiskosiid iskan dihte áhpeheami sálte -, elektrolytt- ja biebmoárvvu.

Nissonolbmuin geain leat láivves ja muttágis vuosmmesteamit, sin sáhttá dávjá dikšut ruovttus dávdamearkaláivuhan doaimmaiguin nugo vuosmmesláivuhan dálkasiiguin, biebmorávvagiiguin, lassi vitamiinnaiguin ja jaskatvuođain/mášuin. Dán áigodagas lea dávjá dárbu olles dahje graderejuvvon buohccedieđáhussii.

Áhpehemiin geain lea duođalaš vuosmmesteapmi dárbbašit dávjá sisa čálihuvvot buohccevissui. Nissonolmmoš oažžu vuosmmesláivuhan dálkasiid ja lassi čázi, elektrolyttaid ja biepmu, ja lassi vitamiinnaid.

Dat buoremus vuohki oažžut biepmu ja dárbbašlaš vitamiinnaid lea (jus ieš ii nagot juhkat/borrat) lea seasana čađa, biebmu addo seasana čađa mii lea okta asehis šláŋga mii biddjo čoavjái.

Buohcceviesus jámma dárkkistuvvo/bearráigehččo dilli, deaddu, cissa – ja varraiskosat. Go dilli lea buoret sáhttá áhpeheapme čállojuvvot olggos , šiehtadusain viidáset bearráigehččui ja movt dikšu ruovttus galgá čuovvuluvvot. Máŋggas čálihuvvojit olggos buohcceviesus seasaniin ja jotket oažžumis biepmu seasana čađa.

Jaskatvuohta, ja vejolašvuohta vuoiŋŋastit ja oađđit lea guovddáš dilálašvuođa dikšumii. Veahkki ja doarjja beallelaččas, bearrašis ja olbmáin lea mearrideaddjin jus divššus galgá ávki. Psyhkalaš  doarjja ja jaskatvuohta lea deaŧalaš oassi divššus.

Garra hájat sáhttet vearáskahttet vuosmmesteami. Sii geat leat áhpeheami lahka eai berre geavahit garra njálggahájaid čáziid/ávdnasiid. Garvve buot garra hájaid nugo borramušráhkadeami, borramuša mii hakso ja liđiid, dat sáhttet álggahit vuosmmesteami ja gákkaheami.

Bora veahá veahážiid mielde. Dat vuosttaš berre borrojuvvot seaŋggas. Lea vuogas atnit čeavssaid ja čázi seaŋgaguoras maid borat ovdal go ovdal go čuoččahat eret seaŋggas. Geahččal nu ahte it bora ovdalaš go nohkat. Bora áinnas ovdal go šaddá borranmiella. Guoros čoavji sáhttá vearáskahttet vuosmmesteami go borat. Juhkosa gierdá dávjá buoremusat go lea galmmas, čielggas ja lea koallasuvri, áinnas veahážiid mielde gaskal borramiid. Jiekŋasákkit sáhttet buorit vuoi oažžu doarvái čázi. Báhka, njuoskka áibmu, alla jienat ja biillavuodjin sáhttet maid vearáskahttet vuosmmesteami.

Eatnasat mánnet fástadoaktára luhtte viidáset čuovvoleapmái. Muhttimat sáhttet dárbbašit geardduhuvvot biebmočáhcedikšuma maid sáhttá oažžut poliklinihkas (ii dárbbaš buohccevissui). Jus das ii leat doarvái sáhttá dárbu fas sisačálihuvvot buohccevissui.

Hyperemesis gravidarum pasieanttasearvi lea okta searvi nissonolbmuide geain lea duođalaš vuosmmesteapmi. Sii addet ráđiid ja veahki, ja máŋgasis sis leat ieža buohcan hyperemesis:iin ja sii sáhttet addit buriid rávvagiid ja doarjaga.

Loga dás eambbo Hyperemesis gravidarum birra