Bargo-EKG

Bargo - EKG addá dieđu movt du váibmu doaibmá barggadettiin. Bargu-EKG geavahuvvo árvvoštallat fysalaš doaibman návccaid, árvvoštallat váibmodávddaid ja ávkki vejolaš dikšumis.

Čujuhus ja árvvoštallan

Vai oaččut divššu spesialistadearvvašvuođabálvalusas de dárbbahat čujuhusa. Fástadoavttir lea dat gii dávjjimusat čujuha. Eará dearvvašvuođabargi sáhttá maid čujuhit ovdamearkka dihte govvaiskkadeapmái (MR, CT dahje røntgen) ). Go mii leat ožžon čujuhusa, de oažžut vástádusa das leago dus vuoigatvuohta oažžut čielggadusa ja divššu spesialistadearvvašvuođabálvalusas.

Loga eanet dás: helsenorge.no

Ovdal

Don sáhtát borrat geahppa iđitborramuša, muhto it berre borran 2 diimmu ovdal iskosa. Don sáhtát čázi juhkat dassážii go iskkus álgá.
Lea ovdamunni coggat buriid skuovaid ja vuogas/praktihkalaš biktasiid nugo hárjehallanbuvssaid.
Galggat borrat dálkasiid nu go dábálaččat jus it leat ožžon eará dieđu.

Vuolde

Ovdal go iskkadeapmi álgá de darvvihit elektrodaid du gorudii. Dán iskkadeamis don sihkkelasttát ergomehtersihkkeliin dahje vázzát vázzinmillu alde. Don galggat doalahit nu jámma leavttu go vejolaš.

Iskkos álgá geahppasit ja lossu ain juohke moatti (1-3) minuhtas. Jámma iskojuvvo varradeaddu. Vai iskkus galgá šaddat nu buorre go vejolaš lea deaŧalaš ahte it bisán beare árrat.

Iskkus jotko dassážii go it nagot šat dahje mii oaidnit ahte lea buoremus bissehit. Jus šaddet bákčasat de galggat muitalit midjiide.

Jus váccát vázzinmillu alde de muddejuvvo leaktu ja vuosttálat iskkadettiin. Vuoiŋŋasteame vuolde čuovvut mii mielde dassážii go váibmocoahkkin ja varradeaddu lea fas dábálaš.

Maŋŋel

Maŋŋel iskosa áicat mii du oanehaš. Boađus iskosis boahtá dákkaviđe. Dávdamearkkaid ja iskosa bohtosiid vuođul mii árvvoštallat leago dárbu eambbo iskosiidda dahje dálkkodeapmái. Mii sáddet bohtosa sutnje gii lea čujuhan du.

Bargo-EKG

Čujuhus ja árvvoštallan

Ovdal

Ovdal Čájet eambbo

Vuolde

Vuolde Čájet eambbo

Maŋŋel

Maŋŋel Čájet eambbo