Mii mihtidit du varradeattu go leat lotkat. Danin it galggašii lášmmohallat, borrat, juhkat, borgguhit dehe juhkat koffeiinna maŋemus 15 minuhta ovdalgo galgá mihtidit varradeattu.
Godkjent dato: 2023-02-15
Ansvarlig foretak:
St. Olavs hospital
Iskkadeapmi
Varradeaddomihtideapmi
Varradeaddu mihtiduvvo dábálaččat go sisačálihuvvo buohccevissui. Man dávjá dat mihtiduvvo vuolgá das makkár dávda dus lea ja makkár divššu galgat oažžut.
Mihttoovttadat
Go mihtida varradeattu, de bohtosat lohkkojuvvojit guvttiin loguin. Mihttoovttadat lea mm Hg (millimehter eallisilba). Du varradeaddu sáhttá ovdamearkka dihte leat 120/80 (120 badjel 80 mm Hg).
Dat vuosttaš ja stuorát lohku (systoliska varradeaddu/”badjedeatta”) lea deaddu varrasuonain go váibmu bumpe olggos vara. Dat nubbi ja unnit lohku (diastolisk varradeaddu/”vuolledeatta”) lea deaddu varrasuonain váibmoravkin gaskkas, namalassii dalle go váibmu vuoiŋŋasta.
Før
Under
Rievttes mihtidanteknihkka lea mearrideaddjin dasa ahte mihtiduvvon varradeaddu šaddá nu riekta go vejolaš. Don čohkkát dahje veallat jaska it ge bija julggiid ruossut. Vuoiŋŋastahtte gieđa beavddi dahje eará vuostá, nu ahte bajágeahči gieđas lea váimmu dásis, seammás go giehta vuoiŋŋasta goruda vuostá.
Eahppi doai suinna gii mihtida varradeattu galgga hupmat varradeattumihttidettiin. Varradeaddomanšeahtta mii biddjo gieđa birra bossojuvvo nu ahte manšeahtta čavgá ja de áibmu suođahuvvo.
Varradeaddomanšeahtta lea čadnon varradeaddoapparáhttii, mas sáhttá geahččat varradeattu. Dávjá ferte máŋgii mihtidit vai oažžu rievttes bohtosa.
Etter
Varradeaddomihtideami bohtosa oaččut ovttatmano. Bohtosis sáhttá dadjamuš viidáset iskkademiide ja dikšui.
Leage áicil
Varradeaddomihtideamis ii leat makkárge riska.
Sist faglig oppdatert 2023-02-15