Dikšu

Doaibmadárkkisteapmi

Áhpehisvuođabearráigeahču 24. vahku mihtida sealgeeadni/jorttamora dahje doavttir mánágoađi symfysen (skambenet) rájes bajágeahčái mánágoađi mihttobáttiin (symfyse-fundus mål, SF-mål) mii lea mánágoađi ja ogi sturrodat. Jus SF-mihttu spiehkasta dábálaš mihttuin, čujuhuvvot don áhpehisvuođapoliklinihkkii viidáset iskamiidda ultrajienain gávdnan dihte siva spiehkasteapmái.

Eambbo dilit sáhtte čuohcat SF-mihttui:

Alla SF-mihttu sáhttá leat ahte mánná lea beare stuoris, deahkkejarri, olu váhpečáhci dahje jumežat.
vuollegis SF-mihttu sáhttá leat mearkan ahte lea beare unnán váhpečáhci dahje ohki stuorru njozet.

Dat sáhttá maid leat ahte visot lea normála vaikko SF-mihttu lea beare allat dahje vuollin.

Jus mánná stuorru njozet sáhttá leat dávda maŋebun/vuosas, genehtalaš/sogadávddat, dávda eatnis, dahje dávda ogis. Dávjá leat máŋggat sivat dasa.

Ulbmil iskkademiin lea čielggadit vejolaš sivaid ja plánet viidáset čuovvoleami ja divššu. Dábálaččat lea dárbu máŋggaid bearráigehččuide, ja muhttimin ávžžuhuvvo johtui bidjat riegádahttima.

Čujuhus ja árvvoštallan

Don berret čujuhuvvot buohccevissui áhpehisvuođabearráigehččui jus:

Lea váilevaš dahje ii leat ovdáneapmi SF mihttuin gaskal guovtti áhpehisvuođabearráigeahču.
Du doavttir dahje sealgeeadni/jorttamora gávnnaheaba ahte dus lea váruhus oažžut máná mas leat ahtanuššan váttut.
Don leat ovdal ožžon máná gii lei geahpas go riegádii.
SF-mihtut leat beare stuorrát dahje sturrot beare jođánit.

Ovdal

Jus don čujuhuvvot áhpehisvuođapoliklinihkkii fertet don váldit mielde gužžaiskosa go galggat iskkaheapmái.

Ohki unnán lihkada

Jus ohki ii ahtanuša iige loavtte de lihkada dat unnit. Don dovddat unnit lihkadeame ja heakka. Jus ohki mearkkašahtti ja bistevaččat unnit lihkada vaikko don dihtomielalaččat čuovut mielde lihkademiid, berret don njulgestaga váldit oktavuođa riegádahttin ossodagain.

Unnán heagga áhpehisvuođas

Jus don dovddat ahte mánná lihkada unnit ja unnit, de lea dat dábálaš molsašuddan. Jus bistá badjel moadde diimmu, sáhttet leat dat vuosttaš mearkkat ahte mánás ii leat buoredilli eatniheakkas. Dan dihte lea deaŧalaš ahte válddát oktavuođa riegádahttin ossodagain doppe gos dus lea riegádahttin sadji viidáset čuovvoleapmái.

Dikšu ja iskamat váldojit máŋgga sajis.

Lite liv i svangerskapet

Vuolde

Dat lea dáhpi dárkkistit eatnis varradeattu ja gočča ahtanuššanbearráigeahčus.

Lohkat/registreret ogi váibmocoahkkima/ritma

Ahtanuššanbearráigeahčus registreret mii muhtomin ogi váibmocoahkkima/ritma (CTG).

CTG-undersøking av gravid kvinne. Foto — CTG-undersøkelse. Foto: Oslo universitetssykehus.

Ultrajietnaiskkus

Ultrajietnaiskosis leat dát mielde:

Ogi sturrodat (oaivvi, čoavjji ja norrasa) mihtut ja vejolaččat árvvoštallan ogi lossodaga.
Buohtastahtten ovddit mihttuiguin
Árvvoštallat váhpečáhcemeari
Árvvoštallat ogi lihkadeami
Vejolaččat geahččat máná anatomiija
Vejolaččat mihtidit varrajođu náhpečoallái ja varrasuonaide

Maŋŋel

Ovttas dieđuiguin du dearvvašvuođa birra, riskavárohusaiguin, bohtosiiguin ovddit iskosiin, ogi agi ja ahtanuššama ultrajietnaiskosiin lea mearrideaddjin áhpehisvuođa ovdáneapmái.

Muhttin áhpeheamit čuovvuluvvojit fástadoaktára dahje sealgeeatni/jorttamora luhtte, muhttimat fas poliklinihkas, ja muhttimat sisačálihuvvot goziheapmái. Muhttimiidda plánejuvvo buoremus riegádahttin áigi ja riegádahttin vuohki (lunddolaš riegádahttin dahje keaisárčuohpahus).

Mii lea buoremus riegádahttinvuohki ja áigi galgá plánejuvvot olbmos olbmui.

Nubbe áhpehisvuohta

Man sivas ovddit áhpehisvuođas ohki ii ahtanuššan sáhttá fas dáhpáhuvvat dan boahtte áhpehisvuođas, ja dat vuolgá das makkár sivas ii ahtanuššan. Jus leat jurddašan vuolggahit fas mánáid berre dat boahtte áhpehisvuohta plánejuvvot ja čuovvuluvvot spesialisttadearvvašvuođabálvalusas. Čuovvoleapmi boahtte áhpehisvuođas sáhttá mielddisbuktit árra ultrajiena, dálkkasgeavaheami (ovdamearkka dihte varránjárbudandálkasat) ja jámma ahtanuššanbearráigeahču maŋŋelis áhpehisvuođas.