Dávdameroštallan
Áhpehisvuohta ja mánnáoažžun
Eanas áhpehisvuođat ovdánahttojit dábálaččat ja eanas áhpeheamit leat dearvašat. Eatnit geat leat dearvašat, ja guddet ovtta ogi, geain lea áhpehisvuohta mii ovdána dábálaččat čuovvuluvvo dearvvašvuođastašuvnnas sealgeeadni/jorttamora ja fástadoaktára bokte (vuođđodearvvašvuođabálvalus). Jus čuožžilit váttut áhpehisdilis masa gáibiduvvo erenoamáš gelbbolašvuohta dahje reiddut sáddejuvvojit viidáset riegádahttin ossodahkii dahje nissonklinihkkii buohccevissui.
Dávddat ovdal áhpeheami
Muhtin nissoniin leat dávddat mat gáibidit earenoamáš čuovvoleami áhpeheami ektui. Daid nissoniid sáhttá fástadoavttir čuovvulit okto dahje ovttasbarggu bokte gaskal fástadoaktára ja spesialisttaid buohcceviesus (Erenoamášdearvvašvuođabálvalus).
Dávddat mat čuožžilit áhpeheamis
Muhtin áhpeheamit ožžot dávdda áhpeheame dilis dahje sii guddet ogi mii dárbbaša erenoamáš čuovvoleami. Dát čuovvoleapmi dáhpáhuvvá buohcceviesus riegádahttinossodagas dahje stuorát nissonklinihkain spesialisttaid bokte geain lea doarvái gelbbolašvuohta ja erenoamášdávvirat.
Dárkkisteapmi ja čuovvoleapmi erenoamášdearvvašvuođabálvalusas
Soames áhpehemiide fállet buot dárkkistemiid ja čuovvoleami erenoamášdearvvašvuođaguovddážis. Sivva sáhttá leat váttisvuođat ovdalaš áhpeheame diliin ja riegádahttimiin, iežas - dahje ogi dávdda dihte.
Dat sáhttá leat dárbbašlaš áhpeheamis ahte sisačálihuvvo buohccevissui. Dat árvvoštallojuvvo dárkkisteamis áhpehemiidpoliklinihkas.
Čujuhus ja árvvoštallan
Rutiidna fálaldat ultrajietnaiskkadeapmái vahku 17-19 oaččut don automáhtalaččat dan riegádahttinossodagas gosa don leat ožžon fálaldaga riegádahttit sealgeeatni/jorttamora dahje fástadoaktára ohcama bokte. Eará jearaldagat iskosiidda ja iskkademiide gáibiduvvo čujuhus du sealgeeatnis/jorttamoras dahje fástadoaktáris.
Dat lea deaŧalaš ahte lea buorre, rabas ja čielga ovttasbargu gaskal du fástadoaktára, sealgeeatni/jorttamora, buohcceviesu ja du gii leat áhpeheapme, nu ahte don ja du bearaš sáhtát/sáhttibehtet váldit diđolašmearridemiid iežat dili ektui. Dat galget láhčit buoremusat din dilálašvuhtii áhpeheamis gitta riegádahttimii.
Guorahallan/Čielggadeapmi
Jus dat čuožžilit váttut ovdal dahje gasku áhpehisvuođa máid berrešii čielggadit ja vejolaččat dálkojuvvot spesialisttaid bokte de don čujuhuvvot erenoamášdearvvašvuođaguovddážii.
Ogidálkkodeaddjit, riegádahttindoaktárat, sealgeeatnit/jorttamorat ja jus lea dárbu vel eará spesialisttaide geain lea gelbbolašvuohta áhpehisvuođaváttuid čuovvulit du ja ovttasbarget du sealgeetniin/jorttamorain ja fástadoaktáriin vuođđodearvvašvuođabálvalusas. Čielggadeapmi, dálkkodeapmi ja viidásit čuovvoleapmi heivehuvvo sierra juohke áhpehisvuhtii, ohkái ja bearrašii.
Ultrajietna
Ultrajietna adno mearridit termiinna, oaidnit vuosa sajusteami ja galle ogi dat leat. Seammás mii iskkat buot orgánaid buot ogiin.
Ogidiagnosastihkka
Ogi diagnosastihkka lea meroštallat dávdda ovdal go riegáda. Dasa sáhttá adnot genehtalaš iskkadeamit, varraiskosat eatnis ja ultrajietna. Diagnosastihkka lea muddejuvvon lága bokte. Rutiidna ultrajietna ja ultrajietna mii lea oassin čuovvoleamis erenoamášdearvvašvuođaguovddážis ii leat muddejuvvon dán lága bokte. Jus galgá oažžut čađahuvvot ogidiagnosa iskosiid ja iskkademiid de ferte leat medisiinnalaš sivva dasa. Sivat leat muddejuvvon njuolggadusain mat čilgejit gii sáhttá oažžut fálaldaga.
Jus dat čuožžilit váttut ovdal dahje gasku áhpehisvuođa máid berrešii čielggadit ja vejolaččat dálkojuvvot spesialisttaid bokte de don čujuhuvvot erenoamášdearvvašvuođaguovddážii.
Ogidálkkodeaddjit, riegádahttindoaktárat, sealgeeatnit/jorttamorat ja jus lea dárbu vel eará spesialisttaide geain lea gelbbolašvuohta áhpehisvuođaváttuid čuovvulit du ja ovttasbarget du sealgeetniin/jorttamorain ja fástadoaktáriin vuođđodearvvašvuođabálvalusas. Čielggadeapmi, dálkkodeapmi ja viidásit čuovvoleapmi heivehuvvo sierra juohke áhpehisvuhtii, ohkái ja bearrašii.
Ultrajietna
Ultrajietna adno mearridit termiinna, oaidnit vuosa sajusteami ja galle ogi dat leat. Seammás mii iskkat buot orgánaid buot ogiin.
Ogidiagnosastihkka
Ogi diagnosastihkka lea meroštallat dávdda ovdal go riegáda. Dasa sáhttá adnot genehtalaš iskkadeamit, varraiskosat eatnis ja ultrajietna. Diagnosastihkka lea muddejuvvon lága bokte. Rutiidna ultrajietna ja ultrajietna mii lea oassin čuovvoleamis erenoamášdearvvašvuođaguovddážis ii leat muddejuvvon dán lága bokte. Jus galgá oažžut čađahuvvot ogidiagnosa iskosiid ja iskkademiid de ferte leat medisiinnalaš sivva dasa. Sivat leat muddejuvvon njuolggadusain mat čilgejit gii sáhttá oažžut fálaldaga.
Dálkkodeapmi
Diabetes/sohkardávda
Diabetes/sohkardávda lea bissovaš ávnnasmolssadávda mii boahtá juogo insuliinna hormovnna váilevašvuođas, dahje ahte gorut ii nagot ávkkástallat insuliinna riekta. Insuliidna lea okta hormovdna mii ráhkaduvvo vuovdačolgarávssás, ja mii mudde sohkarmeari varas. Jus dus lea diabetes berre dat muddejuvvot ovdal go don šattat áhpeheapme.
Áhpehisvuođadiabetes lea diabetes máid fuobmájit dahje čuožžila áhpeheamis. Dat mielddisbuktá liige čuovvoleami eatnis ja ogis sorjavaččat duođalašvuođagrádas. Dat sáhttá addit lassi várálašvuođa áhpehisvuođamirkkohussii ja dagahit váttisvuođaid riegádahttimis, earet eará go mánná sáhttá oažžut alla riegádahttindeattu. Dasa lassin lea maŋŋel eallimis bahá oažžut diabetesa/sohkardávdda.
Buidodat/alla deaddu
Alla deaddu ja buidodat mielddisbuktá dearvvašvuođavárálašvuođa maid sáhttá unnidit dearvašet borrandábiin ja lihkademiin. Áhpehisvuohta lea okta áigodat gos nissonolbmot leat erenoamáš movttegat ja váldet bures vuosttá dieđuid ja čuovvoleami buidodahkii ja buoidivuhtii. Dearvašit biebmodáhpi ja lassi lihkadeapmi ii atte nu go diehtit heitot bohtosiid áhpehisvuhtii. Mielaeavttut geahppudeapmi ii ávžžohuva.
Gillončoaltu/Varrabunci
Dat lea deaŧalaš ahte don gii leat áhpeheapme dovddat dávdamearkkaid gillončoltui. Leage várrogas ovttabealat bákčasiidda buođggas, erenoamážit gurut bealde, vuollegaš ovttabealat čoavjebákčasat dahje fáhkka lossa vuoiŋŋahat, jođánis vuoiŋŋahat ja alla váibmoravkin. Dakkár dávdamearkkaid berre doavttir iskkat oalle jođánit.
Boahkuheapmi RhD- negatiivvalaš áhpehemiide
16 proseanta norgga nissoniin lea varrašládja rhesus negatiiva. Go sii šaddet áhpeheapmin de lea dábálaš ahte ogis lea varrašládja rhesus positiiva. Dalle sáhttá eadni ráhkadit vuosteávdnasa ogi vara vuostá, mii fas sáhttá leat várálaš mánnái.
Ravdamearálaš áhpeheamemoiddodeapmi/vuosmmesteapmi
Measta buot nissonat vásihit moiddodeami dahje vuovssadeami go leat áhpeheamit. Duođalaš áhpeheamemoiddodeapmi čuohcá unnitlohkui, muhto lea goitge dávjá sivvan ahte šaddet árrat sisa buohccevissui áhpehisvuođas. Duođalaš áhpeheamimoiddodeapmi gohčodit maiddái hyperemesis gravidarum (HG), dávjjimusat adno oanehishápmi hyperemesis.
Duođalaš áhpeheamimoiddodeami sáhttá meroštallat máŋgga ládje, muhto máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna (WHO) meroštallá dávdda dego bistevaš moiddodeami ja vuovssadeami mii álgá ovdal vahku 22. áhpeheamis.
Ogi deattu dárkkisteapmi
Ahte ohki unnán stuorru dasa lea genehtalaš/árbbálaš sivva ja ágga, dávda eatnis, dávda vuosas, dahje dávda ogis. Dávjá čuhcet máŋga beali dasa. Jus ogi stuorrun spiehkasta dábálaš ovdáneames, de boahtá iskojuvvot spiehkasteapmi viiddiduvvon ultrajietna iskosiin.
Unnán lihkadeapmi áhpehisvuođas
Máná lihkastagat čoavjjis addá dutnje sihkarvuođa ahte mánás lea buorre dilli.
Áhpehisvuođasaŋáš ja áhpehisvuođamirkkohus
Hormovnnat sáhttet váikkuhit liikái ja áhpehisvuođasaŋáš sáhttá čuožžilit. Eará sivva sakŋideapmái sáhttá leat aliduvvon vuoivvasmihtut ja sáhppesuvri áhpehisvuođa geažil. Áhpehisvuođamirkkohus dahje preeklampsi sáhttá čuohcat áhpehemiide maŋemus oasis áhpehisvuođas. Dávdamearkkat leat dávjá láđđásat, muhto ferte álohii váldit duođalaččat. Sihke eatni ja máná heagga sáhttá leat áitojuvvon jus dilálašvuohta vearaska.
Vardin áhpehisvuođa loahpageahčen
Jus don leat vuollel 22. vahkus áhpeheamis de galggat váldit oktavuođa doaktáriin dahje doavttervávttain jus dus leat vardimat. Doavttir árvvoštallá ja čujuha viidásit jus lea dárbu eanet iskamiidda dahje dálkkodeapmái.
Jus leat boahtán guhkkelii go 22. vahkkui áhpeheamis de galggat váldit oktavuođa riegádahttinossodagain jus dus álget vardimat. Don oaččut de rávvagiid, ja plána viidásit čuovvoleapmái, iskkadeapmi dahje dálkkodeapmi de árvvoštallojuvvo.
Ovdaláigge riegádahttin
Okta áhpehisvuohta bistá dábálaččat gaskal 37 ja 42 vahku. Jus riegádahttin dáhpáhuvvá ovdal vahku 37, de lea dat beare árra dahje ovdaláigge (prematur) riegádahttin. Eŋgelasgillii dan dávjá gohčodit preterm birth, ahte lea riegádahttin ovdal termiinna.
Les om tidlig fødsel på helsenorge.no
Nissonat geat leat birasčuohpahuvvon
Nissonat geat leat birasčuohpahuvvon ávžžuhuvvot váldit oktavuođa dahje čujuhuvvot go galget čielggadit lea go dárbu čuohpadan dálkkodeapmái ovdal áhpehisvuođa, áhpehisvuođas dahje riegádahttimis.
Riegádahttima álggahit
Muhtin osiin áhpehisvuođaváttuin berre riegádahttin álggahuvvot ovdal termiinna vai dat buorida du dearvvašvuođa, buorida ogi šaddandili dahje álggaha dávda dálkkodeami dus dahje ogis.
Riegádahttin ja riegádus/mánnáseaŋga
Njuoratmánát geain lea dárbu dearvvašvuođaveahkkái sirdojuvvot njuoratmánná intensiivaossodahkii maŋŋel riegádahttima. Eatnit geain lea dárbu dearvvašvuođaveahkkái maŋŋel riegádahttima bearráigehččojuvvot mánnáseaŋgaossodagas, vejolaččat eará ossodagain buohcceviesus erenoamáš dáhpáhusa geažil.
Maŋŋel riegádahttima álgá riegádusáigodat. Dat bistá 6-8 vahku. Nissona gorut ja doaimmat šaddet fas nu movt ledje ovdal riegádahttima ja njamaheapmi lea dábálaččat álggahuvvon.
Diabetes/sohkardávda
Diabetes/sohkardávda lea bissovaš ávnnasmolssadávda mii boahtá juogo insuliinna hormovnna váilevašvuođas, dahje ahte gorut ii nagot ávkkástallat insuliinna riekta. Insuliidna lea okta hormovdna mii ráhkaduvvo vuovdačolgarávssás, ja mii mudde sohkarmeari varas. Jus dus lea diabetes berre dat muddejuvvot ovdal go don šattat áhpeheapme.
Áhpehisvuođadiabetes lea diabetes máid fuobmájit dahje čuožžila áhpeheamis. Dat mielddisbuktá liige čuovvoleami eatnis ja ogis sorjavaččat duođalašvuođagrádas. Dat sáhttá addit lassi várálašvuođa áhpehisvuođamirkkohussii ja dagahit váttisvuođaid riegádahttimis, earet eará go mánná sáhttá oažžut alla riegádahttindeattu. Dasa lassin lea maŋŋel eallimis bahá oažžut diabetesa/sohkardávdda.
Buidodat/alla deaddu
Alla deaddu ja buidodat mielddisbuktá dearvvašvuođavárálašvuođa maid sáhttá unnidit dearvašet borrandábiin ja lihkademiin. Áhpehisvuohta lea okta áigodat gos nissonolbmot leat erenoamáš movttegat ja váldet bures vuosttá dieđuid ja čuovvoleami buidodahkii ja buoidivuhtii. Dearvašit biebmodáhpi ja lassi lihkadeapmi ii atte nu go diehtit heitot bohtosiid áhpehisvuhtii. Mielaeavttut geahppudeapmi ii ávžžohuva.
Gillončoaltu/Varrabunci
Dat lea deaŧalaš ahte don gii leat áhpeheapme dovddat dávdamearkkaid gillončoltui. Leage várrogas ovttabealat bákčasiidda buođggas, erenoamážit gurut bealde, vuollegaš ovttabealat čoavjebákčasat dahje fáhkka lossa vuoiŋŋahat, jođánis vuoiŋŋahat ja alla váibmoravkin. Dakkár dávdamearkkaid berre doavttir iskkat oalle jođánit.
Boahkuheapmi RhD- negatiivvalaš áhpehemiide
16 proseanta norgga nissoniin lea varrašládja rhesus negatiiva. Go sii šaddet áhpeheapmin de lea dábálaš ahte ogis lea varrašládja rhesus positiiva. Dalle sáhttá eadni ráhkadit vuosteávdnasa ogi vara vuostá, mii fas sáhttá leat várálaš mánnái.
Ravdamearálaš áhpeheamemoiddodeapmi/vuosmmesteapmi
Measta buot nissonat vásihit moiddodeami dahje vuovssadeami go leat áhpeheamit. Duođalaš áhpeheamemoiddodeapmi čuohcá unnitlohkui, muhto lea goitge dávjá sivvan ahte šaddet árrat sisa buohccevissui áhpehisvuođas. Duođalaš áhpeheamimoiddodeapmi gohčodit maiddái hyperemesis gravidarum (HG), dávjjimusat adno oanehishápmi hyperemesis.
Duođalaš áhpeheamimoiddodeami sáhttá meroštallat máŋgga ládje, muhto máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna (WHO) meroštallá dávdda dego bistevaš moiddodeami ja vuovssadeami mii álgá ovdal vahku 22. áhpeheamis.
Ogi deattu dárkkisteapmi
Ahte ohki unnán stuorru dasa lea genehtalaš/árbbálaš sivva ja ágga, dávda eatnis, dávda vuosas, dahje dávda ogis. Dávjá čuhcet máŋga beali dasa. Jus ogi stuorrun spiehkasta dábálaš ovdáneames, de boahtá iskojuvvot spiehkasteapmi viiddiduvvon ultrajietna iskosiin.
Unnán lihkadeapmi áhpehisvuođas
Máná lihkastagat čoavjjis addá dutnje sihkarvuođa ahte mánás lea buorre dilli.
Áhpehisvuođasaŋáš ja áhpehisvuođamirkkohus
Hormovnnat sáhttet váikkuhit liikái ja áhpehisvuođasaŋáš sáhttá čuožžilit. Eará sivva sakŋideapmái sáhttá leat aliduvvon vuoivvasmihtut ja sáhppesuvri áhpehisvuođa geažil. Áhpehisvuođamirkkohus dahje preeklampsi sáhttá čuohcat áhpehemiide maŋemus oasis áhpehisvuođas. Dávdamearkkat leat dávjá láđđásat, muhto ferte álohii váldit duođalaččat. Sihke eatni ja máná heagga sáhttá leat áitojuvvon jus dilálašvuohta vearaska.
Vardin áhpehisvuođa loahpageahčen
Jus don leat vuollel 22. vahkus áhpeheamis de galggat váldit oktavuođa doaktáriin dahje doavttervávttain jus dus leat vardimat. Doavttir árvvoštallá ja čujuha viidásit jus lea dárbu eanet iskamiidda dahje dálkkodeapmái.
Jus leat boahtán guhkkelii go 22. vahkkui áhpeheamis de galggat váldit oktavuođa riegádahttinossodagain jus dus álget vardimat. Don oaččut de rávvagiid, ja plána viidásit čuovvoleapmái, iskkadeapmi dahje dálkkodeapmi de árvvoštallojuvvo.
Ovdaláigge riegádahttin
Okta áhpehisvuohta bistá dábálaččat gaskal 37 ja 42 vahku. Jus riegádahttin dáhpáhuvvá ovdal vahku 37, de lea dat beare árra dahje ovdaláigge (prematur) riegádahttin. Eŋgelasgillii dan dávjá gohčodit preterm birth, ahte lea riegádahttin ovdal termiinna.
Les om tidlig fødsel på helsenorge.no
Nissonat geat leat birasčuohpahuvvon
Nissonat geat leat birasčuohpahuvvon ávžžuhuvvot váldit oktavuođa dahje čujuhuvvot go galget čielggadit lea go dárbu čuohpadan dálkkodeapmái ovdal áhpehisvuođa, áhpehisvuođas dahje riegádahttimis.
Riegádahttima álggahit
Muhtin osiin áhpehisvuođaváttuin berre riegádahttin álggahuvvot ovdal termiinna vai dat buorida du dearvvašvuođa, buorida ogi šaddandili dahje álggaha dávda dálkkodeami dus dahje ogis.
Riegádahttin ja riegádus/mánnáseaŋga
Njuoratmánát geain lea dárbu dearvvašvuođaveahkkái sirdojuvvot njuoratmánná intensiivaossodahkii maŋŋel riegádahttima. Eatnit geain lea dárbu dearvvašvuođaveahkkái maŋŋel riegádahttima bearráigehččojuvvot mánnáseaŋgaossodagas, vejolaččat eará ossodagain buohcceviesus erenoamáš dáhpáhusa geažil.
Maŋŋel riegádahttima álgá riegádusáigodat. Dat bistá 6-8 vahku. Nissona gorut ja doaimmat šaddet fas nu movt ledje ovdal riegádahttima ja njamaheapmi lea dábálaččat álggahuvvon.
Čuovvoleapmi
Muhtin áhpehisvuođaváttuid váruhusaid hilgot buohcceviesu spesialisttat ja don čuovvuluvvot viidásit fástadoaktára ja sealgeeatni/jorttamora luhtte.
Váttut mat čuožžilit áhpeheami oktavuođas eai soaitte leat, dahje leat unnán mearkkašahtti maŋŋel riegádahttima. Jus lea mearkkašahtti áiggis maŋŋel riegádahttima dahje boahtte áhpehisvuođas de don oaččut dieđu dan birra. Du bohtet čuovvulit dárbbašlaš iskosiiguin ja iskamiiguin mánnáseaŋgaossodagas dahje ovttasbargguin riegádahttinossodagas ja vuođđodearvvašvuođabálvalusas.
Bearráigeahčču maŋŋel
Dat lea dábálaš mannat bearráigehččui fástadoaktára lusa sullii 6 vahku maŋŋel riegádahttima (bearráigeahčču maŋŋel). Bearráigeahčus maŋŋel lea buorre vejolašvuohta hupmat prevenšuvnna/eastadeami birra. Muhtin áhpeheamit ožžot dan geahččofálaldaga buohcceviesus.
Dat sáhttá leat dárbbašlaš ahte don čujuhuvvot ságastallamii riegádahttinossodahkii jus dus leat olu jurdagat iežas riegádahttinvásáhusa, vardima mii leat nu movt galgá, árppa/háviid dahje bákčasiid birra.